Betoni-Jussilla palkittu Kati Outinen oli kolme päivää ilman sähköä ja vettä

Näyttelijälegenda Kati Outinen palaa pitkästä aikaa televisioruutuihin Ruudussa 18. tammikuuta ensi-iltansa saavassa Utö-sarjassa.

Sarja alkaa, kun yhteydet Utön saarelta ulkomaailmaan katoaa kokonaan. Outisella itsellään on omakohtaista kokemusta 2010-luvun alusta tilanteesta, kun ei ole sähköä eikä muutakaan.

–Tapaninpäivänä, kun katkesi sähköt, asuin silloin Karjaalla ja minulta katkesi myös tietoliikenneyhteydet, koska ne sähköt katkesivat myös, läheisistä linkkitorneistakin. Vietin kolme päivää ilman sähköä, ei tullut vettä sisään eikä ulos, Outinen kertoo.

Hän pääsi tuolloin keskustassa sijaitsevaan kirjastoon lataamaan kyllä tietokonetta, mutta siitäkään ei pahemmin ollut apua, kun tietoliikenneyhteydet eivät pelanneet. Alkuun sekään ei onnistunut, kun puita oli kaatunut tielle.

– Käynnistin auton aina tasatunnein, jotta sain kuunneltua radiosta uutiset, Outinen toteaa.

Elämisestä ilman sähköä ja keinovaloja, toi hänen elämäänsä myös uusia ulottuvuuksia. Hän huomasi kannettavasta tietokoneesta tulevan haitallisuuden.

– Kolmen päivän päästä, kun avasi läppärin, silmiin sattui ihan kuin olisi puukolla työnnetty, koska keinovalo oli niin voimakas. Sen jälkeen olen aina pitänyt tarkkaan huolen siitä, että ruudun kirkkaus on aika pienellä, Outinen paljastaa.

Outinen pohtinut Utön kaltaista tilannetta

Outinen on pohtinut paljon juuri sellaista tilannetta, missä yhteys ulkomaailmaan katoaisi. Hän on lukenut aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja käynyt katsomassa esityksen, jossa käsiteltiin juuri sen kaltaista tilannetta, missä yhteyksiä muihin ei olisi.

– Käsiini on osunut kirjallisuutta, jossa on näitä tulevaisuusaiheita, useimmiten dystopioita. Nyt viimeisimpiä esimerkiksi tällainen kuin Asema 11, josta on tehty myös televisiosarja. Siinä tällainen superflunssa tappaa yli 90 prosenttia maailman väestöstä ja kaikki tietoyhteydet katkeavat, ja lentokoneet putoavat maahan, sähkö lakkaa toimimasta.

Hän kertoi myös teatteriesityksestä, jota oli käynyt katsomassa. Esityksessä lapset olivat pelastuslautalla ja pohtivat, mikä olisi tärkeintä, jos jotain tapahtuisi. Mitä kaikkea pitäisi ottaa mukaan. Tätä samaa saivat pohtia myös katsojat.

– Sai pohtia, mitkä kolme asiaa ottaisi mukaan. Mietin, että tulitukit, vettä, mutta mikä olisi se kolmas. Makuupussi vai hyttysverkko. Niitä on itse asiassa ihan hauska pohtia, Outinen miettii.

Kaurismäen elokuvat tunnetuimpia töitä

Parhaiten Kati Outinen muistetaan Aki Kaurismäen elokuvista. Hänen tunnetuimpia töitään ovat elokuvat Tulitikkutehtaan tyttö vuodelta 1990, Kauas pilvet karkaavat vuodelta 1996, Mies vailla menneisyyttä vuodelta 2002 ja Laitakaupungin valot vuodelta 2006. Outinen ja Kaurismäen yhteistyö kesti useamman elokuvan ajan, ja heidät useimmiten yhdistetään toisiinsa.

– Saan jatkuvasti niistä elokuvista palautetta yleisöltä, koska ne ovat tuolla Yle Areenassa. Niitä tosiaan myös katsotaan siellä, mikä on iloinen yllätys, että ne eivät ole siellä turhanpäitten roikkumassa. Suuren yleisön silmissä minut yhdistetään tosi paljon nimenomaan niihin, mutta koska olen niissä saanut olla mukana, niin se ei haittaa mitenkään, Outinen pohtii.

Kati Outinen elokuvassa Mies vailla menneisyyttä (Kuva: Sputnik Oy)

Outisella on viimeisten vuosien aikana ollut paljon vähemmän töitä. Aiemmin Teatterikorkeakoulussa professorina toiminut Outinen ei ole kymmeneen vuoteen tehnyt oikein kunnolla kameran kanssa töitä ja on iloinen siitä, että on nyt sitten saanut useammankin työn. Hänet nähdään nyt Utössä, jonka lisäksi ensi viikolla ensi-iltansa saavassa Räkä ja Roiskis– elokuvassa. Kesällä hän kuvasi Kyllä isä osaa– elokuvaa.

– Nyt tässä keväällä on muutamakin projekti, mistä olen kauhean onnellinen, että saan tehdä.

Tulevista projekteista ei Outinen voinut kertoa, koska niitä koskee salassapitosopimukset. Jo mainittujen Utön ja Kyllä isä osaa– elokuvan lisäksi IMDB:n mukaan hän on mukana Jon Blåhedin ohjaamassa Liikutuksia-elokuvassa, jossa mukana on suomalaisnäyttelijöistä muun muassa Jessica Grabowsky, Samuli Niittymäki, Alma Pöysti, Hannes Suominen ja Hannu-Pekka Björkman sekä Sakari Kuosmanen, jonka kanssa Outinen on tehnyt töitä Kaurismäen elokuvissa.

Kati Outinen elokuvassa Räkä ja Roiskis. (Kuva: Dante Mutashar)

Tuoreita kasvoja

Utössä ei ollut paljon sellaista väkeä, joiden kanssa Outinen olisi aikaisemmin töitä tehnyt ja se oli myös hänestä itsestään mukava asia. Sarjan on ohjannut kolme eri ohjaajaa, jotka kaikki olivat hänelle uusia tuttavuuksia.

– Heidän kanssaan oli todella mukavaa tehdä. Kun en ole kymmeneen vuoteen tehnyt paljon mitään, niin kaikki on uusia tuttavuuksia ja koen, että on todella virkistävää saada tehdä uusien ihmisten kanssa töitä ja nähdä, miten he lähestyvät asioita.

Utön ohjaajien kanssa asiat sujuivat hyvin, mutta kaikissa projekteissa näin ei ole ollut.

– Viime syksynä oli yksi sellainen kokemus, että apulaisohjaaja tuli päivän jälkeen kysymään, oliko mulla vaikeuksia ymmärtää sitä, mitä ohjaaja sanoi. Tajusin, että on. Sillä kertaa oli, mutta näiden kolmen ohjaajan kanssa, miten he ilmaisivat haluamisensa, oli todella kirkasta ja selkeää. Kaikkien kanssa pystyi puhumaan, jos ei vaikka ymmärtänyt. Sellaista tilannetta ei kuitenkaan tullut, että en olisi ymmärtänyt.

Kati Outinen tullaan näkemään kevään aikana sekä valkokankaalla Räkä ja Roiskis-elokuvassa 19. tammikuuta lähtien että suoratoistopalvelu Ruutuun 18. tammikuuta tulevassa Utö-sarjassa.

Teksti: Joni Hildén

Kuvat: Juhamatti Nieminen, Dante Mutashar, Sputnik Oy

Julkaistu ensimmäisen kerran 9. tammikuuta 2024.

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi